(Tragedia, kreikkalainen, 458 eKr., 3 796 riviä kolmessa näytelmässä)

Johdanto

" Oresteia " antiikin kreikkalaisen näytelmäkirjailijan trilogia Aischylus koostuu kolme toisiinsa liittyvää näytelmää "Agamemnon" , "Ryyppykantajat" ja "Eumenidit" . Koko trilogia, joka alun perin esitettiin Ateenan vuotuisella Dionysia-festivaalilla Ateenassa vuonna 2001. 458 EAA. , jossa se voitti ensimmäisen palkinnon , katsotaan olevan Aischylus ' viimeksi todennettu, ja myös hänen suurin, työnsä . Se seuraa Atreuksen talon vaiheet , alkaen Agamemnonin murha hänen vaimonsa Klytemnestra, myöhempään poikansa Orestesin kosto. ja sen seuraukset.

"Agamemnon" kuvaa Argoksen kuningas Agamemnonin ja hänen jalkavaimonsa Kassandran kotiinpaluuta Troijan sodasta. Hänen vaimonsa Klytemnestra oli kuitenkin jo pitkään suunnitellut Agamemnonin murhaa (yhdessä rakastajansa Aegistoksen kanssa) kostoksi siitä, että Agamemnon oli aiemmin uhrannut heidän tyttärensä Iphigenian. Lisätietoja on erillisellä sivulla osoitteessa "Agamemnon" .

"Ryyppykantajat" käsittelee Agamemnonin lasten, Elektran ja Oresteksen, jälleennäkemistä ja heidän kostoaan, kun he tappavat Klytemnestran ja Aegistoksen Atreuksen talon kirouksen uudessa luvussa. Lisätietoja on erillisellä sivulla osoitteessa "Ryyppykantajat" .

"Eumenidit" kertoo, kuinka kostonhimoiset Erinjat ajavat Orestesta takaa Ateenaan äitinsä Klytemnestran murhan vuoksi ja kuinka hänet tuomitaan Athenen ja ateenalaisten valamiehistön eteen päättämään, oikeuttaako hänen rikoksensa Erinjojen kidutuksen. Lisätietoja on erillisellä sivulla osoitteessa "Eumenidit" .

" Oresteia " (joka käsittää "Agamemnon" , "Ryyppykantajat" ja "Eumenidit" ) on ainoa säilynyt esimerkki muinaiskreikkalaisten näytelmien täydellisestä trilogiasta. (neljäs näytelmä, joka olisi esitetty koomisena loppunäytelmänä, satiirinäytelmä nimeltä "Proteus" Se esitettiin alun perin Ateenassa vuonna 458 eaa. järjestetyillä vuotuisilla Dionyysia-festivaaleilla, joissa se voitti ensimmäisen palkinnon.

Vaikka teknisesti ottaen tragedia, "Oresteia" loppuu itse asiassa suhteellisen iloisesti, mikä saattaa yllättää nykyajan lukijat, vaikka termi "tragedia" ei itse asiassa antiikin Ateenassa saanut nykyaikaista merkitystään, ja monet kreikkalaiset tragediat päättyvät onnellisesti.

Yleisesti ottaen Chorus of "Oresteia" ovat olennaisempi osa toimintaa kuin kahden muun suuren kreikkalaisen tragediantekijän teosten kuorot, Sofokles ja Euripides (varsinkin kun vanhempi Aischylus oli vain askeleen päässä muinaisesta perinteestä, jossa kuoro johti koko näytelmän). "Eumenidit" Erityisesti kuoro on vielä tärkeämpi, koska se koostuu itse Erinjoista, ja tietyn pisteen jälkeen heidän tarinansa (ja heidän onnistunut integroitumisensa Ateenan panteoniin) on merkittävä osa näytelmää.

Koko "Oresteia" , Aischylus käyttää paljon naturalistisia metaforia ja symboleja, kuten auringon ja kuun kiertokulkuja, yötä ja päivää, myrskyjä, tuulia, tulta jne., kuvaamaan inhimillisen todellisuuden horjuvaa luonnetta (hyvää ja pahaa, syntymää ja kuolemaa, surua ja onnea jne.). Näytelmissä on myös paljon eläinsymboliikkaa, ja ihmiset, jotka unohtavat hallita itseään oikeudenmukaisesti, personoituvat yleensä pedoiksi.

Trilogian muita tärkeitä teemoja ovat: veririkosten syklinen luonne (Erinyesin muinainen laki määrää, että verestä on maksettava verellä loputtomassa tuhon kierrossa, ja Atreuksen talon verinen menneisyys vaikuttaa edelleen tapahtumiin sukupolvesta toiseen väkivallan synnyttämän väkivallan itseään jatkavassa kierrossa); epäselvyys väkivallan synnyttämisen ja väkivaltaisuuden välillä.oikea ja väärä (Agamemnon, Klyytemnestra ja Orestes joutuvat mahdottomien moraalisten valintojen eteen, joissa ei ole selkeää oikeaa ja väärää); vanhojen ja uusien jumalien välinen ristiriita (Erinjat edustavat vanhoja, alkukantaisia lakeja, jotka vaativat verikostoa, kun taas Apollo ja erityisesti Athene edustavat uutta järjen ja sivistyksen järjestystä); ja perinnön vaikea luonne (jasen mukanaan tuoma vastuu).

Koko draamassa on myös metaforinen ulottuvuus: muutos arkaaisesta, henkilökohtaisen koston tai kostoretken kautta tapahtuvasta itsehoito-oikeudesta oikeudenkäynnin kautta tapahtuvaan oikeudenkäyntiin (jonka jumalat itse hyväksyvät) koko näytelmäsarjan ajan symboloi siirtymistä alkukantaisesta kreikkalaisesta, vaistojen hallitsemasta yhteiskunnasta nykyaikaiseen, järjen hallitsemaan demokraattiseen yhteiskuntaan.

Tyrannia, jonka alaisena Argos on Klyytemnestran ja Aegistoksen aikana, vastaa hyvin pitkälti joitakin tapahtumia Klyytemnestran elämäkerrallisessa urassa. Aischylus Hänen tiedetään vierailleen ainakin kahdesti Sisilian tyrannin Hieronin hovissa (kuten useiden muidenkin aikansa merkittävien runoilijoiden), ja hän eli Ateenan demokratisoitumisen ajan. Tyrannian ja demokratian välinen jännite, joka on kreikkalaisessa draamassa yleinen teema, on aistittavissa kaikissa kolmessa näytelmässä.

Trilogian lopussa Orestes nähdään avaimena paitsi Atreuksen suvun kirouksen lopettamiseen, myös perustan luomiseen uudelle askeleelle ihmiskunnan kehityksessä. Näin ollen, vaikka Aischylus käyttää muinaista ja tunnettua myyttiä perustana hänen "Oresteia" , hän lähestyy sitä selvästi eri tavalla kuin muut häntä edeltäneet kirjailijat, ja hänellä on oma asialista, jonka hän haluaa välittää.

• Englanninkielinen käännös "Agamemnon" kirjoittanut E. D. A. Morshead (Internet Classics Archive): //classics.mit.edu/Aeschylus/agamemnon.html
• Kreikan versio "Agamemnon" sanakohtainen käännös (Perseus Project): //www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus:text:1999.01.0003
• Englanninkielinen käännös "Ryyppykantajat" kirjoittanut E. D. A. Morshead (Internet Classics Archive): //classics.mit.edu/Aeschylus/choephori.html
• Kreikan versio "Ryyppykantajat" sanakohtainen käännös (Perseus Project): //www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus:text:1999.01.0007
• Englanninkielinen käännös "Eumenidit" kirjoittanut E. D. A. Morshead (Internet Classics Archive): //classics.mit.edu/Aeschylus/eumendides.html
• Kreikan versio "Eumenidit" sanakohtainen käännös (Perseus Project): //www.perseus.tufts.edu/hopper/text.jsp?doc=Perseus:text:1999.01.0005